 |
| Karhumarkkina tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. |
Blogosfäärissä käydään melko kiivasta keskustelua siitä, mitä pitäisi tai ei pitäisi tehdä nykyisessä tilanteessa. Äänekkäimmät idealistit ovat sitä mieltä, että asian suhteen ei kannata tehdä yhtään mitään. Porskuttaa vain suhdanteiden yli arvostustasoihin katsomatta.
Tämä voi olla varsin toimivakin ratkaisu monelle indeksisijoittajalle. Jos meinaa pysyä omassa sijoitusstrategiassaan, voi olla vaikea saada höntyilylle riittävää korvausta, vaikka vaihtaisi kalliin markkinan halvempaan. Toisaalta, juuri indeksisijoittajat laittavat varansa kalliisiin osakkeisiin, joiden arvolla on mahdollisesti muita isompi laskupotentiaali.
Itse uskon vahvasti että jotakin voi tehdä, riippuen kuitenkin siitä millainen salkku on tänään. Osakkeita parempia sijoituskohteita on todella vaikea löytää, vaikka karhumarkkinat jännittäisivätkin. Mutta entäpä jos salkkuun hankkisikin arvo-osakkeita? Arvosijoittamisen sukulainen on myös laatusijoittaminen, jota myös suositellaan nykyhetkessä.
"Toisin kuin arvosijoittamisessa, laatusijoittamisessa ei olla kovinkaan kiinnostuneita osakkeiden hetkellisestä aliarvostuksesta."
Tämä on kovin sopivaa ottaen huomioon, ettei tällä hetkellä aliarvostettuja osakkeita juuri mistään löydäkään.
Benjamin Grahamia pidetään arvosijoittamisen isänä. Hänen kirjassaan "The Intelligent Investor" Graham selittää miksi matalalle arvostettujen osakkeiden arvonlaskupotentiaali on luonnollisesti muita rajoitetumpi. Tämä on erityisen hyvä karhumarkkinoille varauduttaessa. Toisaalta esimerkiksi kasvuosakkeille, joiden arvostuksiin on hinnoiteltu valtavat odotukset tulevaisuudelle, ovat karhumarkkinat katkeraa myrkkyä.
Arvo-osakkeiden roolista taloussyklin eri vaiheissa löytää paljon artikkeleita, puolesta ja vastaan. Väitetään, että kun härkämarkkina lähestyy loppuaan, arvo-osakkeet tuottavat kasvu-osakkeita vähemmän. Tämä on ihan ok, koska toisaalta, kun karhumarkkina alkaa (jonka ennustaminen on vaikeaa), arvo-osakkeet säilyttävät arvonsa huomattavasti paremmin. Tarkka ajoittaminen vaihdetaan siis strategiaan, joka toimii paremmin tuon suhdannevaihdoksen yli. Menetetään viimeiset tiristykset, mutta salkussa on parempi suoja laskuja vastaan.
Arvosijoittaminen on fundamentteihin uskomista. Kun laskumarkkina yllättää, sekä spekuloijan, että arvosijoittajan salkun arvo laskee. Yleensä kuitenkin niin, että arvosijoittajalla lasku on maltillisempaa ja arvosijoittaja voi suhtautua laskuun luottavaisemmin - onhan sijoitukset tehty oikean arvon mukaan.
Indeksisijoittaja on kaukana arvosijoittajasta. Kärjistettynä, kun ostat esimerkiksi NASDAQ:ia, ostat 12% Applea, 9% Googlea, 8% Microsoftia, 7% Amazonia ja 5% Facebookia. Mikään näistä ei varsinaisen halpa osake ole ja pelkästään nämä ovat jo yli 40% sijoituksestasi. Indeksisijoittaminen luonnollisesti suosii isoja, kalliita yrityksiä - juuri sen kaltaisia, jotka kärsivät laskusuhdanteissa.
Miten arvo-osakkeita sitten valitaan? Tämä onkin se vaikea kysymys. Blogista "Arvosijoittajan tie" löytyy hyvä kiteytys arvosijoittamisen vaikeudesta. Arvo-osakkeiden valintaan menee helposti paljon aikaa. Monet käyttävät osake-screenereitä, joiden avulla voi eri kriteereillä etsiä omaan strategiaan sopivia osakkeita. FINVIZ hyvänä esimerkkinä Dow Jonesiin ja S&P 500:een.
Luin ensimmäistä kertaa kvantitatiivisesta sijoittamisesta taloudellinenriippumattomuus.com -blogista. Koska kvantitatiivinen arvosijoittaminen kiinnosti, mutta en tiennyt mistä lähteä liikkeelle, sai tuo blogiposti minut MFIE Capitalin asiakkaaksi. MFIE:n ValueSignals on paras kvantitatiivisen arvosijoittamisen työkalu, johon olen törmännyt. He tarjoavat pääasiassa kolme asiaa: laajan ja kattavan osakescreenerin, osakkeiden vertailutyökalun (scorecard) sekä kuukausittaisen uutiskirjeen sisältäen osto- ja myyntisuositukset. Näitä ohjeita noudattavan esimerkkisalkun tuotto on ollut häkellyttävän hyvä (kts. kuva alla).
Mikäli lisää mielenkiintoista luettavaa kaipaa, suosittelen lukemaan heidän whitepaperinsa euro-alueelle sijoittamisesta kvantitatiivisilla arvosijoitusstrategioilla. Tätä samaa tiedettä he soveltavat sitten itse uutiskirjeen suosituksissa.
Lähdin heidän täysmääräiseksi tilaajaksi joku vuosi taaksepäin, jotta sain heidän osake-screenerin käyttööni. Samalla sain kuukausittain esimerkkisalkun ostot ja myynnit. Halusin olla oman onneni seppä ja luotin omiin valintoihini, joten harvoin ostin mitään, mitä uutiskirje suositteli ja menin oman pääni mukaan. Lopputulos: valtavalla vaivalla juuri ja juuri päihitin omilla valinnoillani markkinat, kun heidän uutiskirjesuosituksensa onnistuivat merkittävästi paremmin.
Tämä oikeastaan oli suurin syy, minkä vuoksi siirryin taannoin arvosijoittamisesta indeksisijoittamiseen: käytin paljon aikaa screenattujen osakkeiden analysointiin, mutta onnistuin kovin keskinkertaisesti. Ajattelin, että typerää ajanhukkaa. Jälkiviisaana olisi pitänyt jo silloin päätellä että tuo heidän strategiansahan toimii ja apinoida sitä, mutta ajattelin että silloisen kokemuksen perusteella oli liian aikaista sanoa. Lisäksi koin aikaisemmin sijoitustoimintaa tukevien palveluiden maksamisen jollain tapaa vastenmielisenä.
Nyt olen päättänyt siirtyä takaisin heidän asiakkaakseen, mikä näkyykin kulukatsauksessani tulojenhankintamenona. Tilaan toistaiseksi pelkkää uutiskirjettä ja luotan heidän ammattitaitoonsa. Toki koetan ymmärtää ja analysoida itsekin heidän suosituksiaan, mutta ajan saatossa luottamus heidän osaamiseen on kasvanut sen verran korkealle, että uskallan laittaa omat varani heidän suosituksiin, vaikken aina täysin ymmärräkään. En tahdo jatkaa puhtaana indeksisijoittajana, koska käytännössä niin valtava määrä varallisuutta on pienessä määrässä kalliita yrityksiä. Sen sijaan arvosijoittaminen tarkoin valittuihin, usein pieniin ja tuntemattomiin osakkeisiin toimii uskoakseni lähivuosina paremmin. Ajan muutoksen läpi pikkuhiljaa ja asteittain.
Samalla toivon että tällä kertaa opin jotakin vielä enemmän ja kenties joku vuosi uskallan itse lähteä toteuttamaan omaa kvantitatiivista arvosijoitusstrategiaani, nojaamatta muiden suosituksiin. Onnea matkaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti